Lehdistössä on käyty vilkasta keskustelua Helsingin keskustan näivettymisestä. Koronapandemian jälkeen ydinkeskusta ei ole palautunut entiselleen. Hyviltä liikepaikoilta on lähtenyt esimerkiksi usea vaatekauppa. Mikäli  vuokrat laskisivat, keskustan liiketiloihin riittäisi yrittäjiä – muitakin kuin huippubrändien edustajia, mutta pienempi tuotto vaikuttaisi haitallisesti kiinteistöjen arvoon. Ilmeisesti kiinteistönomistajien on hyödyllisempää pitää tiloja jopa kokonaan tyhjillään.

Yhdeksi ratkaisuksi keskustan elvyttämiseen on viime aikoina ehdotettu asuntokannan lisäämistä. Toimistotilaa tarvitaan entistä vähemmän, koska etätyöskentely kotona on osoittautunut suosituksi ja tehokkaaksi. Helsingin keskustaan on rakennettu paljon toimistotaloja eri vuosikymmeninä. Nyt on ryhdytty purkutoimiin - yhtenä perusteluna se, että niiden matalaan kerroskorkeuteen ei saa sovitettua nykyvaatimusten mukaista talotekniikkaa.

Olen tehnyt esimerkin kuvitteellisesta korttelista, johon olen sijoittanut asuntoja kadunvarsirakennuksiin ja yhteistiloja niitä yhdistävään sisäpihan siipeen. Talotekniikan vaatima alaslaketun katon vyöhyke sijaitsee asuntojen aputilojen ja eteisen kohdalla, jolloin käytävien huonekorkeus säilyy korkeampana. Osoittautui, että tyypilliseen, pilareilla kannatettuun toimistotilaan voidaan sijoittaa kelpo kaupunkiasuntoja, joissa pyörätuolilla liikkuminen on otettu huomioon.