Monen muunkin kuin minun unelmani olisi saada viettää viimeiset elinvuotensa suuressa korkeassa huoneessa, jonne valo siivilöityy korkean ikkunan läpi. Ikkunan takana kasvaa vanha puu, jonka lehvien liikkuvaa varjoa katselen huoneen pinnoilla. Kesällä avaan ikkunan ja kuuntelen mustarastaan viserrystä.

Helsingin Koskelan sairaala-alueella sijaitseva arkkitehtien Knut Wasastjerna ja Karl Hård af Segerstad suunnittelema B–rakennus valmistui vuonna 1911. Yleensä suojellun rakennuksen keskihallit säilytetään, ja muutoksia, mm. pieniä märkätiloja sijoitetaan huoneiden puolelle. Tein ensin päinvastoin sijoittamalla märkätilat aulaan, jolloin suuret kauniit huoneet säilyivät ehjinä. Saadun palautteen perusteella tein toisen vaihtoehdon, joka osoittautui paljon paremmaksi: suihkuhuoneet sai mitoitettua väljemmin ja yhteistä oleskelutilaa jäi paljon enemmän.

I hope I get to spend the final years of my life in a spacious room, with a high ceiling and light filtering through a tall window. I would spend my days watching the flickering shadows on the walls, cast by the old tree just outside my window. I would sit by the open window during warm summer days and listen to a blackbird sing.

The B building of Helsinki’s Koskela Hospital was constructed in 1911 and designed by Knut Wasastjerna and Karl Hård af Segerstad. Usually, in the case of protected buildings, the large central halls are left to their original state, and changes, such as the construction of small wet rooms, are made inside smaller rooms. At first, I suggested the opposite in the above plan; the big, beautiful rooms have been left untouched. After getting some feedback I´ve made another plan which seems much better: shower rooms are bigger and there is more common living space.